Päivitetty 19.10.2026 · Toimitus: Painoindeksi.fi · Toimitusperiaatteet

Alipaino tarkoittaa, että paino on pituuteen nähden niin pieni, että sairauksien vaara kasvaa. Aikuisella raja on painoindeksi 18,5. Alipaino ei aina tarkoita sairautta, mutta sen syy kannattaa selvittää, varsinkin jos paino on laskenut. Tältä sivulta löydät tietoa syistä, riskeistä ja siitä, milloin on hyvä hakeutua hoitoon.

Mikä on alipaino?

Aikuisen normaalipainon alue on painoindeksillä 18,5–24,9. Alue on leveä, ja siihen mahtuvat sekä hoikka- että tukevarakenteiset ihmiset. Painoindeksi alle 18,5 luokitellaan alipainoksi.

Painoindeksi lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m²). Oman lukemansa voi tarkistaa painoindeksilaskurilla. Esimerkiksi 170-senttisellä alipainon raja on noin 53,5 kiloa.

Yli 65-vuotiaat

Ikääntyneelle suositeltava painoindeksi on suurempi kuin nuoremmille. Käypä hoito suosittaa yli 65-vuotiaille painoindeksiä 23–29, ja ikääntyneiden ruokasuositus 24–29. Lue lisää ikääntyneen painoindeksistä.

Ikääntyneellä alle 24:n painoindeksi on yksi vajaaravitsemuksen vaaran merkeistä. Se ei kuitenkaan ole automaattisesti riski ihmiselle, joka on aina ollut hoikka. Tärkeintä on huomata painon muutos, joten paino kannattaa mitata vähintään kerran kuukaudessa.

Lapset ja nuoret

Lapsilla ja nuorilla painoa arvioidaan ISO-BMI:llä, joka huomioi iän ja sukupuolen. ISO-BMI 16–17 tarkoittaa lievää alipainoa. Jos lapsi on terve ja kasvaa normaalisti, se ei yleensä anna aihetta huoleen. Alle 16:n ISO-BMI tarkoittaa selvää alipainoa, ja silloin tarvitaan lääkärin tai terveydenhoitajan arvio.

Jos alipainoinen yli 10-vuotias noudattaa tavallisesta poikkeavaa dieettiä, taustalla voi olla syömishäiriö. Silloin kannattaa olla yhteydessä lääkäriin tai kouluterveydenhoitajaan. Lapsen ISO-BMI:n voi laskea Terveyskirjaston ISO-BMI-laskurilla.

Mistä alipaino voi johtua?

Alipainon tai laihtumisen taustalla voi olla monia syitä. Usein syy löytyy, kun asiaa selvitetään yhdessä terveydenhuollon kanssa.

• Sairaudet. Laihtumista voi liittyä esimerkiksi diabeteksen puhkeamiseen, ruoansulatuskanavan sairauksiin, kilpirauhasen liikatoimintaan tai syöpään.
• Psyykkiset syyt. Masennus vähentää usein ruokahalua. Nuorilla naisilla syömishäiriö on melko tavallinen laihtumisen syy.
• Lääkkeet. Jotkin lääkkeet voivat heikentää ruokahalua tai muuttaa maku- ja hajuaistia.
• Ikääntyminen. Ruokahalu voi heiketä, ja suun tai hampaiden ongelmat voivat vaikeuttaa syömistä.

Noin neljäsosassa tahattomista laihtumisista syytä ei löydy. Silloinkin tilannetta on hyvä seurata.

Mitä haittaa alipainosta voi olla?

Kun painoindeksi on alle 18,5, sairauksien vaara suurenee. Varsinkin ikääntyneillä liian niukka proteiinin saanti voi johtaa lihaskatoon. Se heikentää liikkumis- ja toimintakykyä ja lisää kaatumisten ja murtumien vaaraa.

Vajaaravitsemus lisää myös alttiutta infektioille, ja sairauksista toipuminen hidastuu. Runsaaseen laihtumiseen voi liittyä väsymystä, palelua, huimausta, hidasta pulssia ja matalaa verenpainetta.

Naisilla kuukautiset voivat jäädä pois. Laihtuminen ja siihen liittyvät hormonimuutokset lisäävät luukatoa ja osteoporoosin vaaraa.

Milloin pitää hakeutua hoitoon?

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos:

• painoindeksisi on 17 tai alle – silloin hoitoon on hakeuduttava heti
• paino on muutamassa kuukaudessa pudonnut reilusti yli 20:n tasolta – lääkäriin kannattaa mennä jo painoindeksin lähestyessä 19:ää
• paino on laskenut 3–5 kiloa ilman selvää syytä
• laihtumisen lisäksi on kuumetta, kipuja, suolisto-oireita tai voimakasta väsymystä
• ikääntynyt läheinen laihtuu tahattomasti
• epäilet itselläsi tai läheiselläsi syömishäiriötä.

Yli viiden prosentin tahaton painonlasku muutamassa kuukaudessa on merkittävä muutos. 60-kiloisella se tarkoittaa noin kolmea kiloa.

Syömishäiriöt – apua on saatavilla

Syömishäiriö on vakava mutta hoidettava sairaus. Varhainen tunnistaminen ja hoitoon pääsy parantavat toipumisen mahdollisuuksia. Häiriö voi alkaa pienestä laihdutusyrityksestä tai halusta syödä terveellisemmin.

Läheinen voi huomata esimerkiksi aterioiden väliin jättämistä, annosten pienenemistä, halua syödä yksin, tiheää punnitsemista tai pakonomaista liikuntaa. Jos huoli herää, siitä kannattaa puhua lempeästi ja kannustaa hakemaan apua. Lapsen tai nuoren kohdalla apua saa esimerkiksi kouluterveydenhuollosta.

Jos tunnistat itsessäsi syömishäiriön piirteitä, et ole yksin. Terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset auttavat eteenpäin.

Syömishäiriöliitto – SYLI ry tarjoaa tukea sairastuneille ja heidän läheisilleen. Liiton tukipuhelin on 02 251 9207. Liitolla on myös chat-palvelua ja vertaistukiryhmiä. Ajantasaiset päivystysajat löytyvät liiton verkkosivuilta.

Miten painoa voi nostaa terveellisesti?

Jos alipainon taustalla on sairaus tai syömishäiriö, painon nostaminen suunnitellaan aina yhdessä terveydenhuollon kanssa. Ravitsemusterapeutti auttaa laatimaan sopivan ruokavalion. Muuten hyvä alku ovat seuraavat perusasiat:

• Syö säännöllisesti. 5–6 ateriaa päivässä välipalat mukaan lukien auttaa saamaan riittävästi energiaa ilman liian suuria annoksia.
• Lisää proteiinia jokaiselle aterialle. Hyviä lähteitä ovat maitotuotteet, kala, kana, liha, kananmuna, palkokasvit, pähkinät ja siemenet.
• Lisää energiaa pehmeistä rasvoista. Kasviöljyt, pehmeät leipälevitteet ja pähkinät lisäävät energiaa pieneenkin annokseen.
• Liiku voimien mukaan. Liikunta ja lihasvoimaharjoittelu auttavat yhdessä riittävän proteiinin kanssa ylläpitämään lihaskuntoa.
• Käytä tarvittaessa täydennysravintovalmisteita. Ne kannattaa nauttia aterian jälkeen tai aterioiden välissä, mieluiten ammattilaisen ohjauksessa.

Ikääntyneellä yöpaasto ei saisi venyä liian pitkäksi. Yli 70-vuotiaalla illan viimeisen ja aamun ensimmäisen aterian väli saa olla enintään 10 tuntia. Pieni proteiinipitoinen iltapala auttaa.

Oman energiantarpeen suuruusluokkaa voi arvioida energiankulutuksen laskurilla. Jos taustalla on syömishäiriö, ruokailu kannattaa suunnitella ammattilaisen kanssa laskureiden sijaan.