Päivitetty 19.10.2026 · Toimitus: Painoindeksi.fi · Toimitusperiaatteet

Lihavuuslääkkeet ovat pääosin reseptilääkkeitä, joita käytetään lihavuuden elintapahoidon tukena. Tämä sivu kertoo yleisellä tasolla, kenelle lääkehoitoa harkitaan, miten lääkkeet vaikuttavat ja mitä Kela korvaa. Sivu ei suosittele mitään valmistetta. Lääkkeen sopivuuden arvioi aina lääkäri yhdessä potilaan kanssa.

Tiedot tarkistettu 10/2026; korvauspäätökset muuttuvat – tarkista ajantasainen tilanne Kelasta.

Kenelle lihavuuslääkettä harkitaan?

Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkehoitoa voidaan käyttää elintapaohjauksen tukena, kun painoindeksi on vähintään 30. Raja on vähintään 27, jos ihmisellä on lihavuuteen liittyvä sairaus. Orlistaatilla vastaava raja on 28.

Lihavuuteen liittyviä sairauksia ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes tai sen esiaste, kohonnut verenpaine, uniapnea ja kantavien nivelten nivelrikko. Lääkehoidolla tavoitellaan parempaa kylläisyyden tunnetta, tehokkaampaa painonlaskua, liitännäissairauksien lievittymistä ja parempaa elämänlaatua.

Hoidon aloitus vaatii huolellisen alkuarvion. Ensimmäinen seurantakäynti suositellaan viimeistään kuukauden kuluttua aloituksesta. Useimpia lihavuuslääkkeitä ei suositella raskauden eikä imetyksen aikana.

Lääkeryhmät ja miten ne vaikuttavat

Suomessa on myyntiluvallisia lihavuuslääkkeitä kuudesta eri lääkeaineesta tai yhdistelmästä. Kaikki orlistaattia lukuun ottamatta vähentävät ruokahalua.

Orlistaattia on saatavana 60 mg:n itsehoitovalmisteena ja 120 mg:n reseptivalmisteena. Muut taulukon lääkkeet ovat reseptilääkkeitä.

Useimpien lääkkeiden annosta suurennetaan vähitellen. Hidas annosnosto vähentää haittavaikutuksia.

Kuinka paljon lääkkeet auttavat?

Käypä hoidon mukaan elintapahoitoon yhdistetty lihavuuslääke lisää painonlaskua 12–18 kuukauden aikana keskimäärin 4–17,8 % lumelääkkeeseen verrattuna. Ero lääkkeiden välillä on suuri, ja yksilölliset erot ovat myös suuria.

Terveyskirjaston mukaan hoitoa pidetään tehokkaana, jos paino on 3–4 kuukaudessa laskenut vähintään viisi prosenttia. Jos selvää hyötyä ei ole 3–6 kuukaudessa, harkitaan toista lääkettä tai muuta hoitoa. Suurin vaikutus saavutetaan yleensä 6–18 kuukaudessa.

Yleiset haittavaikutukset

Kaikkiin lääkkeisiin liittyy haittavaikutusten mahdollisuus. Tavallisimmat haitat ovat Käypä hoidon ja Terveyskirjaston mukaan seuraavat:

• Liraglutidi, semaglutidi ja tirtsepatidi: pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ummetus, närästys ja vatsakivut. Liraglutidilla pahoinvointi helpottaa useimmiten muutamassa kuukaudessa annosnoston päätyttyä. Insuliinin tai joidenkin diabeteslääkkeiden kanssa verensokeri voi laskea liikaa.
• Naltreksoni-bupropioni: pahoinvointi, oksentelu, ummetus, suun kuivuminen, päänsärky, huimaus ja unettomuus. Verenpaine ja syke voivat nousta, joten niitä seurataan.
• Fentermiini-topiramaatti: pahoinvointi, ummetus, suun kuivuminen, päänsärky, huimaus, unettomuus, keskittymisvaikeudet, psyykkiset oireet, raajojen kihelmöinti ja sykkeen nousu. Lääke voi aiheuttaa sikiöhaittoja, joten hedelmällisessä iässä olevan naisen on käytettävä erittäin luotettavaa ehkäisyä.
• Orlistaatti: rasvaiset tai öljyiset ulosteet, ulostamispakko ja tuhriminen, etenkin rasvaisen aterian jälkeen. Vähärasvainen ruokavalio vähentää oireita. Hoidon aikana suositellaan monivitamiinivalmistetta, koska lääke heikentää rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä.

Lääkkeillä on myös yhteisvaikutuksia ja vasta-aiheita. Ne tarkistetaan aina ennen hoidon aloittamista.

Mitä tapahtuu, kun lääkkeen käyttö lopetetaan?

Tutkimuksissa paino on noussut merkittävästi, kun lihavuuslääkkeen käyttö on lopetettu. Käypä hoidon mukaan tämä viittaa siihen, että hoidon tulee olla pitkäkestoinen tai jopa pysyvä. Kelan mukaan paino palautuu lopettamisen jälkeen lähtötasolle keskimäärin reilussa puolessatoista vuodessa.

Jos lopettamista harkitaan, annosta pienennetään vähitellen ja elintapahoitoa tehostetaan samalla. Jos paino alkaa nousta, lääkityksen aloittaminen uudelleen voi tulla ajankohtaiseksi. Pysyviä keinoja kerrotaan sivulla painon ylläpito laihdutuksen jälkeen.

Lääkitys on osa kokonaisvaltaista hoitoa

Lääkehoidon rinnalla tarvitaan aina elintapahoitoa. Siinä laaditaan yksilöllinen suunnitelma, joka huomioi syömistottumukset, liikunnan, unen ja psykologiset tekijät. Muut hoitovaihtoehdot on koottu sivulle lihavuus ja sen hoito.

Ohjaus voi olla yksilö-, ryhmä-, etä- tai verkko-ohjausta. Lääke helpottaa monella ruokahalun hallintaa, mutta pysyvät muutokset syntyvät arjen tavoista. Maltilliset keinot löytyvät sivulta laihdutus kestävästi.

Kela-korvaus lihavuuslääkkeistä (tilanne 10/2026)

Kela korvaa lihavuuden hoidossa vain kahta lääkettä: liraglutidia ja naltreksoni-bupropionia. Molemmat ovat rajoitetusti peruskorvattavia, ja korvaus on 40 % hinnasta. Korvausoikeutta haetaan hoitavan lääkärin B-lausunnolla (tai BC-lausunnolla). Lausuntoon tarvitaan terveydenhuollossa mitattu paino ja hoitosuunnitelma.

Korvausoikeus myönnetään ensin kuudeksi kuukaudeksi. Jatkossa paino on pidettävä vähintään 5 % lähtöpainoa pienempänä. Jatkokorvaus myönnetään kerrallaan enintään kahdeksi vuodeksi.

Liraglutidi voi olla korvattava myös 12–17-vuotiaille. Ehtoina ovat yli 60 kilon paino, ISO-BMI vähintään 35, diabeteksen esiaste sekä kohonnut verenpaine tai veren rasva-arvojen häiriö. Nuorten lausunnon kirjoittaa erikoissairaanhoidon lastentautien yksikkö.

Lääkkeiden hintalautakunta hylkäsi lihavuuden hoitoon tarkoitetun semaglutidivalmisteen korvattavuushakemuksen 14.4.2026 ja tirtsepatidivalmisteen hakemuksen 8.10.2026. Diabeteksen hoitoon tarkoitetut semaglutidivalmisteet (Ozempic, Rybelsus) korvataan vain tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

Korvausta saa vasta, kun kalenterivuoden alkuomavastuu 70,33 euroa on täyttynyt. Vuonna 2026 vuosiomavastuu eli lääkekatto on 636,12 euroa. Kelan mukaan lihavuuslääkkeitä osti vuonna 2025 lähes 108 000 ihmistä, ja he maksoivat itse 93 % lääkkeiden 90 miljoonan euron kustannuksista.